Näätämö 2001

Reissu jolla kalaa tuli ja sormia palensi....
Perhokalastun näätämöjoella tuntui hyvältä idealta.

Perinteinen reissua edeltävän illan ottiperhojen sidonta. Jopa lohiperhoja sidottiin.

 

 

Ensimmäinen ilta Tepon mökillä Saariselällä.

 

 

Sevetin baarilta viimeiset täydennykset ja "otti vinkit".

 

 

Auto pusikkoon ja kamppeet ulos. Voi sitä tavaran määrää.

 

 

Ei sitten opittu mitään viime reissusta.Nyt tuli vielä enemmän tavaraa rinkkaan.

 

 

Lyhyen mutta erittäin tuskallisen kävelyn jälkeen pääsimme Näätämölle.

 

 

Ensimmäinen leiri pystyyn pikku sateessa ja Sami tulia sytyttämään.

 

 

Osa välineistöstä kiilsi vielä uuttuuttaan (kyllä näillä kalaa tulisi).

 

 

Mukava nuotiohetki keskellä erämaata.

 

 

Samin tyylinäyte.

 

 

Näätämöllä oli ottipaikka ottipaikan vieresä (kalat vain eivät tajunnet ottaa).

 

 

Nyt en kyllä enää muista tämän kuvan "pointtia".

 

 

Kakkosleiri länteen päin ja vettä sataa (+2 astetta LÄMMINTÄ).

 

 

Näätämö laskee Opukasjärveen.

 

 

Aamunsarastus.

 

 

Miehet edelleenkin toivoa täynnä.

 

 

Jos ei kala syö, onhan meillä sentään kortit mukana.

 

 

Yöllisen kalastuksen tulos, ensimmäinen mittakala (eipä ostettu suotta Oulusta uutta vapaa ja kelaa).

 

 

Miehet oli herrasmiehiä ja konjakki hienoa.

 

 

Tuulee, sataa ja +1 aste lämmintä, ei kalaa. Tässä vaiheessa tiimillä mielialat alhaalla. Lisäksi perhokalastukselle varatulle alueelle tuli virvelimiehet heilumaan= hyvä metsähallitus ja valvonta Näätämöllä (meiltä kyllä luvat tarkastettiin)

 

 

Tuohon saisi oivallisen vesivoimalan. No mittakaloja tuli siis kaksi, joten kalasoppa saatin aikaan. Jos meilä tuntui menevän huonosti, oli tosi lohimiehet äkäsen oloisia, kun ei viikkoon ollut minkäänlaista tapahtumaa. Saimme tarpeeksi tulvivasta Näätämöstä ja talvisita olosuhteista. Päätimme lähteä etelämmäksi.

 

 

Matkalla etelämmäksi mietimme Kuusamon kuuluja koskia, mutta loppujen lopuksi päädyimme Posiolle joelle, jonka nimeä en enää muista. Kiitos olettamuksiemme ja kartanlukutaidon puutteen, jouduimme tarpomaan suolla yli kolme tuntia turhaan pääsemättä joelle. Mistä meitä rangaistaan? Huumori jaksoi vielä kukkia ja palasimme autolle (olishan tuonkin ajan voinut vaikka kalastella.

 

 

Ilta jo hämärti kun viimein pääsimme joen varteen. Vesi oli erittäin alhaalla, mutta kokonsa puolesta joki oli hyvin hallittavissa. Jari pääsi koettelemaan voimiaan taimenen kanssa ja taimen voitti (kiitos huonosti sidotun solmun).

 

 

Tunnelmaa ilman kaloja (sitä paitsi kalat haisee).

 

 

Aamulla samaisen joen alaosilla.

 

 

Viimein kalaonni potkaisee ja harjukset käyvät villinä pinturiin keskellä kirkasta päivää.

 

 

Teppo sai reissun suurimman ja komeimman harjuksen.

 

 

Oppiperho ja Teppo.

 

 

Se on poro.

 

 

Summa summarum: Näätämöllä oli sää takapuolesta, se kasvatti luonnetta. Eipä sieltä saanut kalaa kukaan muukaan. Näätämö tulvi (viime vuonna Lapin reissulla vesi oli vähissä, koskaan ei ole hyvä). Näätämön perhokalstus alue on virvelikalastajien suosiossa (hyvä metsähallitus). Joki oli täynnä todella hyvän näköisiä kalastuspaikkoja, mutta lopuksi aloimme miettimään niiden soveltuvuutta kotimaisen uudistuvan enegian lähteiksi. Rinkkaa ei edellenkään kannata lastata esimerkisi oluella ym. Onneksi päätimme lähteä Posiolle, sieltä sentään saimme lohdutuskalat hyvän sään vallitessa.

 

 

 



© Jari Suuronen