Konnekoski 27.3.2003 Reissu, jolloin kalat sumuttivat meitä korennoilla



Joko olisi sumukorentojen kuoriutumisen aika? Sitä lähdimme oikein porukalla selvittämään Konnekokelle. Sää oli ollut jo pitkää lämmin ja aurinkoinen, joten jonkunlaisia mahdollisuuksia edes pieneen kuoriutumisen ryöppyyn olivat mahdolliset (+7 astetta lämmintä ja pieni tuulen vire).




Olisiko kannattanut paikata kahluuvälineet talven aikana, eikä teipillä kosken äärellä?




Upea niska salpasi hengityksen hetkeksi. Vesi oli todella matalalla. Miehet malttamattomina kokosivat vapojaan. Kuka nostaa ensimmäisen kalan? Lisäksi korento pörräsi innokkaasti kohti uusia seikkailuja.




Mikäliekorento. Koskikorentokalastus onnistui yli odotusten, sillä vain kymmenen minuutin kalastuksen jälkeen saaliina oli upea luonnon kantainen korento. Kyllä kaverit oli kateellisia. Harmi, että siivet on hieman rutussa, muuten trofee luokan korento.




Vesi olikin liian alhaalla, eli kaloilla ottaa maha pohjaan.




Ei siellä mitään kaloja ole. Tulikenraali aloitti vakiomanööverit.




Tikkukalaa.







Olimme onnekkaita, sillä pääsimme todistamaan koskikorentojen massakuoritumista. Vajaan kahden tunnin aikana näimme neljän korennon kuoriutumisen ja parhaimpana aikana oli kaksi korentoa yhtä aikaa ilmassa. Eiköhän lähdetä taas parin viikon päästä kalalle?